Aromi

Termi, jota käytetään usein pinnallisesti viittaamaan yleisesti makuun, tuoksuun ja/tai hajuun, mutta jota käytetään yksityiskohtaisemmin asiantuntijoiden keskuudessa maailmanlaajuisesti merkityksessä "viini".

Der Begriff stammt aus dem Griechischen und bedeutet ursprünglich ‚würzig‘. Ein Wein durchläuft -insbesondere beim Champagner- mehrere Stadien der Aromabildung. Schon im Most lassen sich ca. 100 Aromastoffe bestimmen. Nach der (ersten) Gärung entwickeln sich 400 (+) Aromastoffe. Außerdem kann der (noch) stille Wein manchmal in Holzfässern (Barriques) gelagert werden (Fass-Ausbau), die weitere Aromen hervor rufen. Bei der Herstellung eines Champagners folgt die zweite Gärung in Flaschen (wie auch die Lagerung), was ihm wiederum bestimmte Aromen verleiht.

Ranskassa puhutaan myös l'arôme en bouche (suun aromi). Maun määrittely on suoraan yhteydessä vastaavien tuoksujen siirtymiseen nenään suuontelossa sijaitsevan retronasaalikanavan kautta. Pelkkä viinin "haisteleminen" ei riitä aromien havaitsemiseen.

Viiniä maistellessaan asiantuntijat luokittelevat aromit mieluiten primaarisiin, sekundaarisiin ja tertiäärisiin aromeihin. Ensisijaisten aromien perusteella voidaan muun muassa tehdä johtopäätöksiä alkuperäisestä rypälelajikkeesta (alkuperäisistä rypälelajikkeista), sillä jalostetut rypäleet tuottavat itse tietyn tuoksun tai omat arominsa. Toissijaiset aromit liittyvät usein muun muassa käymiseen. Tertiääriset aromit puolestaan kehittyvät tynnyri- ja/tai pullokypsytyksen aikana.

Näitä kolmea aromitasoa arvioitaessa voidaan tehdä päätelmiä myös viinin iästä ja "arvokkuudesta". Useimpiin viineihin verrattuna samppanja voi olla aromaattisesti erityisen monitahoinen (ja joskus myös hieman salaperäinen), varsinkin kun se myös käy läpi ensimmäisen käymisen (still) still-viinistä, usein käytetään sekoitusta, joissakin taloissa kypsytetään tammitynnyreissä, sille tehdään aina toinen (pullokäyminen) ja jokainen samppanja saa myös luonnostaan levätä pitkään "hiivan päällä".