Samppanjan rypäleet ja rypälelajikkeet | 3 viinirypäleitä vaaditaan.

Champagnen rypäleet ja rypälelajikkeet

Ausschließlich 3 Trauben und Rebsorten werden heute für die Herstellung eines Samppanja verwendet.
Viljelyalasta 37% on siis punaista Pinot Noir -rypäleitä, 37% Pinot Meunier -rypäleitä, ja 26% viljelyalasta on ainoaa valkoista rypälelajiketta, Chardonnayta.

Arbane- ja Petit Meslier -rypäleitä ja -viinirypäleitä ei juuri ole esiintynyt viinikirvan vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin sallittuja myös samppanjan tuotannossa.

Pinot Noir antaa samppanjalle sen täyteläisyyden, Pinot Meunier sen hedelmäisyyden ja Chardonnay sen hienostuneisuuden.
Voisi sanoa, että seos tekee eron, mutta esimerkiksi Côte des Blancsilla tuotetaan mieluiten yhden lajikkeen Chardonnay-cuvéeta, Blanc de Blancsia.

Blanc de Noirs Champagner sind dagegen eher sehr selten zu finden. Der Begriff Blanc de Noirs, für weißen Champagner aus dunklen Trauben wurde ursprünglich in der Samppanja geprägt. Nur die Champagner Hersteller von Bollinger, Bruno Paillard oder Mailly, die meist aus Gegenden um Aÿ, Bouzy, Mailly, Hautvillers und Verzenay stammen, bieten diesen Champagner an.

Rypälelajikkeet

Kolme tärkeintä rypälelajiketta samppanjan tuotannossa:

Pinot Meunier
Pinot Noir
Chardonnay

Siniset rypäleet (Pinot Meunier ja Pinot Noir) puristetaan valkoisiksi. Ne antavat samppanjalle voimaa ja täyteläisyyttä, kun taas valkoinen rypälelajike (Chardonnay) antaa samppanjalle juoksevuutta ja raikkautta (ks. myös maistelu). Viiniköynnökset karsitaan useita kertoja vuodessa erityisillä karsintamenetelmillä, jotta rypäleet saisivat mahdollisimman paljon elinvoimaa ja ravinteita sen sijaan, että ne kasvaisivat villiintyneinä.

Viininviljelijöiden saavuttama rypäleiden hinta riippuu edellä mainitusta viinitarhan luokituksesta. Jos viinitilan luokitus on 80 %, viininviljelijä saa 80 % rypäleiden hinnasta. Kun rypäleet puristetaan, laki sallii, että noin 60 kilosta rypäleitä saadaan enintään noin 02 litraa rypäleen puristemehua (josta saadaan 100 litraa viiniä). Ylimääräinen puristettu rypäleen puristemehu käytetään alkoholin tislaukseen.

Rypälelajikkeet

Samppanja valmistetaan kolmesta rypäleestä ja rypälelajikkeesta: Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Kukin näistä lajikkeista vaikuttaa omalla tavallaan samppanjan ainutlaatuiseen luonteeseen.

ChardonnayTämä valkoinen rypälelajike antaa samppanjalle eleganssia, raikkautta ja hienoa mineraalisuutta. Se tuo mukanaan sitrushedelmien ja valkoisten kukkien makuja sekä toisinaan hienovaraista kermaisuutta. Chardonnayta viljellään usein Côte des Blancsin kuuluisilla Grand Cru -viinitarhoilla, joiden kalkkipitoinen maaperä tarjoaa ihanteelliset olosuhteet.

Pinot NoirTämä punainen rypälelajike antaa samppanjalle rakennetta, runkoa ja syvyyttä. Se tuo mukanaan punaisten marjojen, kirsikoiden ja joskus mausteisten vivahteiden makuja. Pinot Noir kasvaa pääasiassa Montagne de Reimsissä ja Côte des Barilla, ja se tekee lopputuotteesta monimutkaisen ja vankan.

Pinot MeunierPinot Meunier on myös punainen rypälelajike, mutta vähemmän tunnettu kuin Pinot Noir, ja se on hedelmäinen ja helposti lähestyttävä. Se tuo mukanaan omenan, päärynän ja toisinaan yrttien makuja. Tätä lajiketta viljellään usein Vallée de la Marnen alueella, ja se antaa harmonisen ja usein hedelmäisen luonteen.

Näitä kolmea rypälelajiketta ja rypälelajiketta käytetään usein erilaisissa yhdistelmissä ja suhteissa, mikä määrittää samppanjan monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden.

Champagnen alue

Champagner ist ein exquisiter Kuohuviini, der ausschließlich in der Champagne-Region im Nordosten Frankreichs hergestellt wird. Die Region ist bekannt für ihr einzigartiges Terroir, das den Champagner mit seinem unverwechselbaren Charakter prägt. Die Grundweine für Champagner werden meist aus den Trauben und Rebsorten Chardonnay, Pinot Noir und Pinot Meunier gekeltert. Der traditionelle Herstellungsprozess umfasst die Methode Champenoise, bei der der Wein eine zweite Gärung in der Flasche durchläuft, was ihm die charakteristischen Bläschen verleiht.

Samppanjan valmistusprosessi alkaa rypäleiden sadonkorjuulla, joka tapahtuu yleensä syyskuussa. Kun rypäleet on puristettu varovasti, rypäleen puristemehu siirretään käymistankkeihin, joissa se käy. Tämän jälkeen viini kypsyy pulloissa, joissa hiivan ja sokerin seos käynnistää toisen käymisen. Kypsyminen voi kestää useita vuosia, ja se vaikuttaa osaltaan viinin monitahoisuuteen ja maun syvyyteen.

Samppanjaa pidetään usein ylellisyyden ja juhlien symbolina. Sitä on saatavana eri tyylejä, brutista demi-seciin, riippuen annostuksesta ja jäännössokeripitoisuudesta. Tunnetuimmat samppanjatalot, kuten Moët & Chandon, Veuve Clicquot ja Dom Pérignonovat vaikuttaneet merkittävästi samppanjan kansainväliseen maineeseen.

Samppanjavalinnat

Kaikki samppanjan viinit ovat valintoja:
Sadonkorjuun aikana vain kypsät ja terveet rypäleet korjataan erittäin huolellisesti, asetetaan suuriin koreihin (joita kutsutaan mannekiiniksi) ja kuljetetaan sitten puristamoon hyvin jousitetuilla kärryillä. Puristaminen on myös hellävaraista ja nopeaa, varsinkin kun on tärkeää puristaa sinisistä rypäleistä valkoista rypäleen puristemehua 2/3 sadosta. Rypäleiden kuoren väri tai katkerat aineet eivät saa joutua rypäleen puristemehuun. 150 kilon rypäleistä saa saada enintään 100 litraa rypäleen puristemehua (2/3 laki).

Viinirypäleiden laillinen määrä

Champagnen tuotantoon käytettävien rypäleiden määrä hehtaaria kohti vahvistetaan laissa vuosittain juuri ennen sadonkorjuuta: vuonna 1996 AOC-alkuperänimityksiä "Champagne" ja "Coteäux Champenois" (Champagnen viinit) sai valmistaa enintään 10 400 kiloa rypäleitä hehtaaria kohti. Joka vuosi ennen sadonkorjuuta liitto asettaa myös rypäleen puristemehun potentiaalisen alkoholipitoisuuden vähimmäismäärän. Vuonna 1996 rypäleiden potentiaalisen alkoholipitoisuuden oli oltava vähintään 9 tilavuusprosenttia. Rypäleen puristemehu, joka ei saavuta tätä vähimmäispitoisuutta, menettää oikeutensa käyttää merkintää "Champagne" (laatu ennen määrää).

Eri kasvien sekoittaminen

Toisin kuin muita suuria viinejä, samppanjaa valmistetaan usein sekoittamalla eri rypälelajikkeita ja vuosikertoja. Syynä tähän on viininviljelyalueen pohjoinen ilmasto, mikä tarkoittaa, että samana vuonna yhden viinitarhan rypäleet ja rypälelajikkeet voivat olla parempia kuin toisen viinitarhan rypäleet ja että yhden vuoden rypäleet voivat olla parempia kuin toisen vuoden rypäleet. Noin 320 viinitilan horisontaalinen sekoittaminen, joista 17 "grands crus" -viinitarhan arvo on 100%, 41 "premier crus" -viinitarhan arvo on 90-99 % ja loput 80-89 %. Vertikaalinen sekoittaminen eri vuosikertojen varaviinien kanssa.

Champagnen rypäleet ja rypälelajikkeet

Rypälelajikkeet

Rypälelajikkeet

Champagnen alue

Samppanjavalinnat

Viinirypäleiden laillinen määrä

Eri kasvien sekoittaminen

Verkkosivusto rekisteröity osoitteessa Seychellien kaupparekisteri